Aika: 21.05.2005 klo 12:00
Paikka: Medistudian auditorio ML3

Lääketieteen lisensiaatti Tarja Soininvaaran ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Bone mineral density changes after total knee arthroplasty (Polviproteesin viereisen luuntiheyden seurantatutkimus) tarkastetaan Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa lauantaina 21.5.2005 klo 12 alkaen Medistudian auditoriossa ML 3, os. Harjulantie 1.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Hannu Aro Turun yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Heikki Kröger Kuopion yliopistosta.

Polviproteesin viereisen luuntiheyden seurantatutkimus

Polven tekonivelleikkaus on todettu menestyksekkääksi vaihtoehdoksi pitkälle edenneen polven nivelrikon aiheuttaman kivun, toiminnanvajauksien ja asentovirheiden hoidossa. Se on kehittynyt paitsi teknisesti käyttökelpoiseksi niin myös turvalliseksi kirurgiseksi menetelmäksi. Luun biologiset ominaisuudet, varsinkin luuntiheys, vaikuttavat huomattavasti polviproteesin käyttöikään. Proteesin viereinen luu mukautuu leikkauksen jälkeisiin uusiin kuormitusolosuhteisiin. Luukudos tarvitsee kuormitusta säilyäkseen tiheydeltään vahvana ja toimintakykyisenä. Proteesi estää luun normaalia kuormitusta kantaessaan osan kuormituksesta.

Tässä väitöskirjatyössä mitattiin polviproteesin viereisen luuntiheyden muutoksia leikkauksen jälkeen ensimmäisen vuoden aikana. Luuntiheyden muutoksia seurattiin myös potilaiden ei-leikatussa polvessa ja lonkissa. Ennen luuntiheysseurantaa menetelmän soveltuvuutta testattiin toistomittauksiin. Lisäksi tutkittiin suun kautta annosteltavien bisfosfonaatin (alendronaatin) ja kalsiumin vaikutusta luun haurastumisen ehkäisyssä leikkauksen jälkeen. Potilaiden kliinistä tilannetta, polven toiminnallisuutta ja röntgenkuvia arvioitiin seuranta-aikana.

Tutkimus osoitti, että luuntiheyttä voidaan mitata tarkasti ja luotettavasti polviproteesin vierestä. Reisiluun osalta luun haurastuminen johtuu todennäköisesti proteesin aiheuttamasta kuormituskato ilmiöstä. Proteesin viereisessä reisiluussa todettiin keskimäärin 17 %:n luuntiheyden alenema ensimmäisen leikkauksen jälkeisen vuoden aikana. Nivelrikko lisää polven virheellistä kuormitusta ja aiheuttaa luuntiheyden vaihtelua polvinivelen eri osissa. Polven proteesileikkauksen jälkeen mekaanisen kuormitusakselin korjaus johtaa sääriluun fysiologisempaan kuormitukseen ja luuntiheys normaalistuu. Polviproteesileikkauksella saavutettu potilaan parempi liikunnallisuus ei lyhyessä, yhden vuoden seurannassa, pystynyt korjaamaan leikatun puolen lonkan tai toisen polven lievästi alentuneita luuntiheyksiä. Näiden tulosten mukaan bisfosfonaatilla pysyttiin suojaamaan proteesin viereistä luuta haurastumiselta. Harkituissa tapauksissa bisfosfonaatti on käyttökelpoinen potilailla, joilla on polviproteesi.

Tämä tutkimus on suoritettu Kuopion yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikan, kliinisen fysiologian osaston ja Kuopion yliopiston TULES-tutkimusyksikön yhteistyönä.

Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-781-494-1

Lisätietoja
Tarja Soininvaara
Savonlinnan keskussairaala
puh. (015) 5811, 050 351 8646
sähköposti: tarja.soininvaara@uku.fi